minä

Täällä kirjoittelee tyttö nimeltä Maaria, 15 ja risat. Minulla on vaaleat kiharat hiukset ja siniset silmät. Soitan pianoa, lumilautailen ja lenkkeilen jonkin verran.
Asun etelä-Suomessa pienellä paikkakunnalla, maaseudulla Mäntsälässä. Täällä on kiva asua, täällä on kauniit maisemat ja oma rauha, ja täällä ei tarvitse miettiä lenkille lähtiessä miltä näyttää. Pitkä matka kouluun, mutta ei se haittaa. Joka aamuisesta bussiin juoksemisesta on jo tullut rutiini.

Olen aika positiivinen ja iloinen ihminen ja osaan nauttia pienistäkin asioista elämässä. Mutta jos huono päivä yllättää, silloin mikään ei mene putkeen. Silloin suustani saa kuulla pelkkää valitusta, miten mikään ei menee niinkuin pitäisi, ja miten kaikki painaa mieltä. Olen todella ihmisläheinen ihminen, nautin siitä kun saan olla kavereideni kanssa, enkä tykkää olla yksin. Rakastan ystäviäni, en antaisi niistä ketään pois, en koskaan. Meillä on mahtava kaveriporukka, jossa muut hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, ja olemme kaikki läheisiä toisillemme. Myös perhe on minulle kaikki kaikessa. Minulla on yksi veli ja kolme siskoa, kohta neljä. Minulla on myös maailman parhaimmat äiti ja iskä.

Tykkään käydä koulua, mutta en aina. Lempiaineeni on ruotsi. Tykkään Ruotsista hirveästi, maana, kielenä ja kaikesta siellä. Tykkään myös kokata ja leipoa, tehdä ruokaa ja onnistua! Musiikki, lenkkeily ja ystävät on mulle niitä terapeutteja. Kun soitan pianoa, silloin saan rauhassa ajatella. Kun juoksen, silloin pystyn käsittelemään mulle isoja juttuja parhaiten, silloin siinä on vain minä ja minun omat ajatukseni & lenkkipolku. Olen sellainen ihminen, että puran tunteeni parhaille ystävilleni, en esimerkiksi kirjoita niitä päiväkirjaan. Ystäville kertominen on minulle se kaikkein luontevin tapa purkaa asioitani sanoiksi.
Tykkään kamalasti valokuvaamisesta, kuviani tuleekin näkymään paljon tässä blogissa. Laitan siis enimmäkseen tänne vain kuvia, enkä kirjoittele kovinkaan paljoa. Kamerani on Nikon 3100D.